sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Who I am

Päätin kirjottaa tän postauksen itsestäni - no siis luonnollisesti - mutta vähän ehkä raottaen teille sitä että millainen ihminen täällä ruudun takana oikein oikeasti höpöttääkään.
Aion siis listata tähän 10 asiaa mistä pidän tai oikeastaan asioita mitä rakastan. Ehkä näin voin valottaa vähän että millanen olen (tai sitten tylsistyttää teidät kuoliaaksi...) varsinkin kun en hirveästi muuten tuo mun henkilöllisyyttä, ystäviä tai jokapäivästä elämää täällä Suomessa tässä blogissa esille. Yritän olla vähän anonyymimpi niin kauan kuin mahdollista ;)

Mutta, asiaan:




1. Ihmiset

Tähän olisi ehkä oikeammin sopinut rakkaus tai rakkaus toisiin ihmisiin, mutta olkoon nyt näinkin. Mulle ihmissuhteet on ihan äärettömän tärkeitä (todella yllättävää, kyllä) ja uusiin ihmisiin tutustuminen on ihanaa. Siksi mulla on paljon tuttavia myös nettimaailmassa ja ympäri Suomea - monesti kun toiset hengailee tuolla kylillä kavereittensa kanssa niin minä roikun tunteja ja tunteja puhelimessa. Ei oo se kaukoystävyyskään helppoa! Puhelinlaskusta sen sitten aina tuleekin huomanneeksi...
Olen myös kokenut sellasen sielunsisarus-ystävyyden, mikä on oikeasti ihan mieletöntä ja harvinaista, ei sellasta ihmistä enää tule vastaan. Valitettavasti olen kuitenkin menettänyt hänet - life sucks.
Kunnioitan ja arvostan myös mun vanhempia äärettömästi. Voin puhua heille mistä vaan ja meillä on kotona aina aika lepposa tunnelma, joista monet mun ystävät on olleet jopa kateellisia. Isäni on perussuomalainen puhumatonn ja pussaamaton mies, mutta kun hän kerran jotain sanoo, on aika väistämättä oikeessa. Sieltä oon kuullut myös parhaimman neuvon; älä ole niiden ihmisten kanssa, jotka tuottaa sulle enemmän pahaa kuin hyvää oloa. Yksinkertaista, mutta vaikeaa!



2. Luonto

En ihaile luontoa mitenkään hirveän julkisesti tai julista mitään luonnonrakastamis- & viherpiiperrysaatteita päivänkakkara korvan takana keikkuen, mutta luonto antaa mulle ehdottomasti voimaa. Asun ihan maalla, ja olen huomannut että kaupungissa tulee helposti jotenkin orpo olo. Tajusin vasta, että se johtuu ihan siitä, ettei se luonto itessään ole silloin niin lähellä. Sillon en voi lilluttaa varpaitani laiturilta, tuntea aamukastetta varpaiden alla, pyöräillä rahisevaa hiekkatietä tai kuulla kun männynoksat hakkaa huoneeni ikkunaan. Rakastan sadetta ja voisin seistä tuntikausia sateessa. Toisin kuin monia muita ihmisiä, mua sade rauhoittaa ja tuo jonkinlaisen toivon tunteen.




3. Musiikki

Suprise, suprise. Kaikkihan rakastavat musiikkia, ja lähes kaikki sanovat etteivät luultavasti voisi olla ilman sitä - enkä minä tee poikkeusta.
Kuuntelen musiikkia päivittäin kännykästä ja koneella ollessani, ja se on joskus aivan täydellistä terapiaa. Kun sanoitukset ja sävellys osuu täysin yksiin, tunne on aivan mieletön ! Kaikkihan tietää sen fiiliksen 'tää on aivan kun mun elämästä'.
Suosikkibändini koskaan on PMMP. Fanitan Miraa & Paulaa (ja heidän ystävyyttään) ihan täysillä, he ovat ihanan aitoja ja rehellisiä ihmisiä ja biisit väistämättä mahtavia kokonaisuuksia. Jokasesta saa jotain uutta irti. Olen kesällä menossa kaksille sellaisille festareille töihin, joissa bändi soittaa, ja odotan jo fiiliksissä että josko näkisin näitä tyyppejä myös lavan takana! ;)
Tästä päästäänkin hyvin seuraavaan...



4. Festarit & kaikenlainen leirielämä

Paljon puhuttu festarifiilis ei ole mitään puppua! Rakastan festareita, niitten tunnelmaa; hilpeän kännisiä ihmisiä, bändejä, kauniita kesäiltoja ja sitä kun voit jutella kenelle vaan tuosta vain. Olen lähtenyt festareille paljon yksin, ja nykyään käyn niillä töissä - kätevä tapa saaha ilmainen festariviikonloppu! ;-) Rahanmeno ja selän alla kierittelevät kävyt ovat pientä sen rinnalla, millasta euforiaa tuolla saa kokea. Ihmiset on lepposissa fiiliksissä, eikä ketään haikkaa vaikka bajamajat haisee, ruohikko pistelee paljaita varpaita ja kännykkä on hukassa. Ahh ♥




5. Maito

Omistan pakkomielteen maitoon, Valion rasvattomaan sellaiseen. Ystäväni ovat lanseeraneet tälle jopa milkcholic-termin... Voisin juoda maitoa jopa janojuomana, ja minun on pakko saada sitä esimerkiksi suklaan kanssa ja aamupalalla. Purkkeja saattaa mennä vaikka kaksikin päivässä, ja vanhempani ovat helisemässä. 'Äiti, meil ei oo maitoo!' Tämä on mun heikko, lapsellinen kohtani.
Yksi suurimmista ongelmista ulkomaille lähdössäni onkin tuleva maidonpuute, miten pärjään ilman rakkaita kotimaisia lehmäpurkkejani? Eihän missään tunnetusti ole sellaista maitoa kuin Suomessa, ja tuskinpa sitä voi postissakaan lähettää. Nyyhkis.
Niin, ja ei tuossa kuvan miehessäkään mitään vikaa ole...




6. Nukkuminen

... ja nukkuvat ihmiset!
Nukkuminen on ihanaa, rentouttavaa, suloista ja kaikinpuolin yksi parhaimmista tavoista hengailla. Ei oo mitään parempaa, kun kääriytyä tuoksuviin lakanoihin ja nukahtaa. En näe ikinä edes painajaisia (koputtaa puuta), vaan mitä absurdimpeja ja hölmöimpiä unia, joissa riittää pohdittavaa.
Nukkuvat ihmiset (erityisesti pojat ja pienet lapset) ovat todella suloista katseltavaa. Niistä niin huomaa, että ne ei tavallaan oo täällä vaan jossain ihan muissa maailmoissa.
Kyllä, olen outo, jollei se ollut teille jo tähän mennessä selvinnyt!



7. Yksinolo

Yksinolo ja varsinainen yksinäisyys - kaksi eri asiaa. Toinen on opettanut mut toiseen. En osannut ennen olla yksin, se ahdisti mua suuresti ja koko ajan oli pakko jotenkin selitellä itselleen yksinoloaan. Yksinäisyyden kautta siitä tuli yhtäkkiä arkipäivää, ja asia muuttui kammotuksesta rentouttavaksi asiaksi. Nykyään, kun minulla taas on ystäviä ja seuraa, olen huomannut että kaipaan yksinäisyyttä. Mulla täytyy olla joku hetki päivästä, kun voin vain hengähtää ja tehdä jotain yksin. Onneksi myös ystäväni tietävät tämän, eivätkä enää ole ihan suutahtaneita kun jollain roudtripillä suuntaan yhtäkkiä jonnekin kuusen alle mietiskelemään. ;-D




8. Ilmapallot

Toinen pakkomielteeni - ilmapallot. Tämä sai alkunsa Stephen Kingin kirjaan perustuvan It -kauhuleffan katsomisesta, jossa hullu pelle (kannattaa muuten kattua..) roikottaa ilmapalloja kädessään ja turinoi: Look, they float! And when you're down here with us you'll float too! Tämän jälkeen olen keräillyt koneeni kuvakansion täyteen ilmapallokuvia ja haaveillut joskus saavani niin paljon heliumpalloja käteeni, että voisin lentää niiden avulla yhtä elegantisti kuin Maija Poppanen sateenvarjollaan.
Ainoa ärsyttävä asia ilmapalloissa on se, etten osaa solmia sitä töröä mikä niistä jää, kun ne on puhaltanut. Silloin ne on vaan pakko pöräyttää ilmoille.




9. Ruoka



Jos osaisin, olisin kulinaristi. Kalakammoni ja surkeat kokkaustaitoni kuitenkin estävät tämän, joten tyydyn kuvittelemaan päässäni ihania aterioita ja haaveilemaan vesi kielellä. Rakastan erityisesti hedelmiä, kasviksia ja erilaisia pastoja - sekä totta kai leivoksia ja joka tytön ystävää Fazerin sinistä. Stockmannin Buffet-kahvilat vievät minut taivaisiin, ja haluaisin maistaa kaikkea siellä. Myös juustokakkuhimoni on osoittautunut vaikeaksi hallita.
Pahoittelen huonohkoa kuvaa.



10. Nipsu


Olen ollut iät ja ajat suuri Muumi-fani, kuin myös esimerkiksi Sesame Street-, Barbapapa- & Tohtori Sykerö -fani. En kuitenkaan ollut koskaan törmännyt kehenkään yhtä pöllämystyneeseen ja ruokaa rakastavaan sählään kuin minä itse olen - kunnes löysin Nipsun. Ihminenhän on tunnetusti itsekäs olento, ja Nipsu on suurin esikuvani ehkä juuri siksi että se muistuttaa niin kovasti minua. Nipsu ei tahdo kenellekään pahaa ja luulee olevansa rohkea, hän rakastaa ruokaa ja kaikkea pientä kiiltävää, eikä tajua oikeastaan mistään mitään. Sielunveli?

---------------------------------------------------------


Noniin!
Jos joku jaksoi tämän hehtaarisepustuksen lävitse lukea, niin nostan päivänkakkaraani kunnioituksesta ja ihmettelen syvästi jaksamustasi ;-)
Ymmärtänette myös varmasti, että elämässäni on tärkeämpiäkin asioita kuin Nipsu ja ilmapallot, mutta halusin tuoda tässä vähän hömelömpiä juttuja esille, enkä kuitenkaan halunnut läntätä tähän satakohtaista listaa paljain varpain kävelyistä tekstiviestien saamiseen.

Kommenttia tulemaan! Ja kiitos kaikille jotka mahdollisesti ovat kuulolla (:

p
s

Kuvat jokaisen bloggaajan paratiisista, weheartit.com

maanantai 28. maaliskuuta 2011

8) & ruokaa !



ODOTAN TÄTÄ ! ^

(Otsikkoni siis kuvaa tämänpäiväistä auringonpaistetta, jollettet tajunneet... Ja ruokaa totta kai, kukapa sitä ei ajattelisi. Krhm!)


Päivä tuntui menevän päin peppua, kunnes huomasin että miten ihaniaihania ihmisiä mulla onkaan ympärillä! Ei se määrä vaan se laatu - niin totta. Kiitos siis kaikki ihanat (ja mur, kun yksikään teistä ei liiku blgimaailmassa... ;) päivääni piristäneet! ♥
Ja hyvä ruoka, parempi mieli - toinen totuus jonka tänään - taas kerran - todistin, kun päätin vähän tehä itelleni ruokaa. Innostuinkin oikein toden teolla, ja huomiseksi olen suunnitellut vääntäväni kaaligratiinia ja Pollo alla caccioatora eli suomeksi jonkinlaista broileri'pataa'. Molemmat ainakin näyttävät paremmalta kuin miltä kuulostavat...

Mutta tämän päivän tuotokset (ja totta kai oletan että teitä kiinnostaa syvästi ;):



Tomaatti-fetapasta




Vohveleita (tuli kaikille luonnollisesti yllätyksenä tän ruokalajin nimi...)


Mutta hei asiastakin oli vähän asiaa, elikkäs nyt ollaan muutaman tosi 'potentiaalisen' tuntuisen perheen kanssa oltu jutuissa. Saattaa hyvinkin olla että tää tyttö katselee maailmaa ensi vuonna Sveitsistä tai Saksasta käsin... Who knows!

p
s

En lakkaa jauhamasta sitä, että kommentoidakin saa ! ;-) Rakentavaa palautetta ja haukkujakin otan vastaan, anything.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

pappadaduda






Nyt hihnalle laukku
ja viimeinen kuppi naamaan

Kohta pilvien päältä
voin muistaa tämän maan

Ei mulla oo tarkkaa suuntaa
mä menen minne sattuma johtaa

Mulla on mukana kuvat
mutta katseet eivät kohtaa

Isä olen täällä maailman toisella puolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa

Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa

Mä oon kujia kulkenut
jäljessä lapsien parvet

Niiden silmissä iloa
ja kovan elämän arvet

Sydän huutamaan jää joka hetkeen
mutta tartun niihin muistoissa

Vaikkei tavattais koskaan
kaikki kulkee mun matkassa

Isä olen täällä maailman toisella puolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa

Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen, ja laulan pappadaduda pa duda dapa



Koska biisi on ihana (toivottavasti pian myös ajankohtainen ;) ja olen luvannut blogata ainakin kerran viikossa vaikkei asiaa oliskaan !

Mutta näillä näkymin toivottavin kohde ois Switzerland elikkäs Sveitsi ja pienoisessa hekumassa jo elellään kymmenien erikielisten meilien ja tuntien suloisten mahd. tulevien hostfamilyjen lasten kyyläilyjen jälkeen...
En ehkä ole ikinä ollut näin paljon koneella kuin nyt, ja limsapulloista voisi varmaan koota pienoisvuoren tuohon pöydän ääreen. Olenko ainut?

Kommentoikaa ihmiset! ;-)


ps. Jo neljät festarit varmistaneet että pääsen kesällä töihin! Pistäkääpä paremmaksi ;) Tosin tää tyttö saattaa näyttäytyä _hieman_ nuutuneena kun on tullut kolme viikonloppua putkeen festaroitua...


lauantai 19. maaliskuuta 2011

back!



tämä kuva vain siksi, koska niin totta.




noniin, runsaat puoli vuotta tässä taas vierähtikin niin etten - yllätys, yllätys, - saanut mitään aikaiseksi täällä(kään) suunnassa.

tämmöinen pikkuruinen pikapäivitys siis luvassa, jos jokukuku tätä vielä sattuisi lueskelemaan niin ! :-) niin, ja tottahan toki piti (tulevan) kevään kunniaksi vähän räikeyttää tätä ulkoasua, tykkäsitte tai ette.

olen siis edelleen lähdössä, mutta en vaihtariksi. 'Haaveet kaatuu' on varsin totta, muttei tunnu niin pahalta kun sen hyväksyy jo etukäteen, ainahan ei voi saada mitä haluaa. Mutta sittenpähän voi haaveilla taas lisää!

Mulla on opiskelujen kanssa todella sekava tilanne, tämä pikkukaupunki alkaa kaatua päälle (suuri osa suomalaisista nuorista voi varmasti samaistua tässä kohden..) ja elämäntilanne on muutenkin sellainen etten voi enää ainakaan menettää lähtemällä juuri mitään. Niinpä noina yön pimeinä tunteina olen taas saanut ihan uudenlaisen loistoidean - lähteä au pairiksi. Ja olen päättänyt, että ennemmin tai myöhemmin tämä toteutuu, toivottavasti ennemmin!
Nykyään blogini seuraa siis valmistelujani, panikointiani, rimpulointiani mutta ennen kaikkea onnellisenkihertävää fiilistelyäni tämän aiheen parissa.

Ikkuna(näyttö)shoppailuja aupairworld.netissä ja järjestöjen sivuilla on jo harrasteltu, listoja on kirjoiteltu ja biologiantunneilla istuskeltu haavekupla pään päällä, tästä se taas lähtee !

(ja jos tätä nyt joku sattuu lukemaan, niin ilmoittahan siitä ole hyvä. parannusehdotuksiakin otetaan vastaan ;)

tiistai 22. kesäkuuta 2010

tsamina mina, zangalewa !




Pääni kun olen melkein puhki tässä muutaman päivän aikana pohtinut, niin tänään vihdoin keksin että mitä mie teen! =)
Monta rautaa on tässä tulessa, mutta törmäsin tuonne Rotaryn sivuille ja keksin sieltä sen kesävaihdon sitten. Ideana siis, että lähetään noin yheksi kuukaudeksi kesäaikaan vaihtoon johonkin maahan, ja sitten sieltä tullessa tuodaan omaan kotiin kuukaudeksi sieltä isäntämaasta samanikäinen nuori! Rotarylla on pieni palvelumaksu + matkat pitää maksaa ite (ja vakuutukset + yksi koulutus vai miten se oli), mutta kaiken kaikkiaan tulee monta tonnia halvemaksi kun tuollanen vaihtarivuosi.
Sinne minä aion pyrkiä ehottomasti! Ja haaveena olisi kyllä South Africa, tai sitten Argentiina.
Ois niin ihanaa saaha joku ulkomaalainen ihminen tänne meillekin hetkeksi. Voi että.

Pelottaa ihan hirveesti etten pääse, ja varsinkin kun hakuaika on syksyllä eli en kyllä kehtaa tuonne alkaa soitella kun vasta elokuussa aikasintaan :D Ja pelkään että mikä koulumenestys sinne riittää, tai että järjestetäänkö sieltä ees tällasia kun olen niin pieneltä paikkakunnalta. Heti iskee paniken.
Olin vaan niin tyytyväinen kun kekkasin tän, että piti tänne tällanen (suht turhanpäivänen) päivitys tunkasta.
Mutta jollei onnistuiskaan, niin joka tapauksessa aion kertoa minun ensi kesän seikkailuistani in Europe, kun lähen sinne työleirille sitten ja tämänkin asian edistymisestä, vaikkei ketään kiinnostaisikaan ;) [vink vink, jos luet niin ole kiltti ja kommmentoi että tiedän tän pitämisessä olevan ehkä jopa jotain järkeä! :D]

PLUS totta kai haen edelleen myös vaihtariksi koko vuodeksi, MUTTA vain YFU:n kautta, joka on tähän mennessä ainut järjestö jonka oon bongannu mistä sais tän ihan koko kulut kattavan jutun eli täysstipendin. Tätäkin voi hakea vasta elokuussa. :( Mutta tiedän että silkka mahottomuus mulle sitäkin saaha, aina kannattaa silti yrittää, eikös?





Tulipas varmaan taas ihan pölhöä juttua kun vähän väsyttää ja tyhmä olo.
Nyt pidän vaan tiukasti peukut pystyssä että saisin tän onnistuun, haluan jo soittaa !

<3'Laura

perjantai 18. kesäkuuta 2010

my first one




Ihan ekaa kertaa siis kirjottelen mitään blogin tapaistakaan- olen näissä hommissa ihan keltanokka vielä. :D Edes kukaan ystävistä ei blogia pidä, joten jos joku sattuu tätä blogiani lukaisemaan niin kommentoida saa (ja melkeen täytyykin;) kyllä!

16v lukion kakkoselle suuntaavaa nuori siis täällä kirjottelee, haaveenaan suht pienen maailmansa avaaminen ja avarakatseisuuden tavoittelu :) Toivon mukaan blogini siis tulee kertomaan vaihtarivuodestani 2011-2012 ja kaikkeen siihen liittyvästä, ennen ja jälkeen ja paljon siinä välissä. Haaveet kuitenkin kaatuvat helposti, niin on myös tässä mulla isona mahdollisuutena, sillä jollen saa jonkinlaista stipendiä tai apurahaa niin vaihtariksi lähteminen tulee olemaan mahdotonta.
Yritys kuitenkin hyvä kymmenen, ja uskallan ihan varovasti jo haaveilla kaukomaista. Ehdottomasti suosikkikohteitani olisivat Ecuador, Argentiina Etelä-Afrikka ja Thaimaa. Mutta olisin maailman onnellisin, jos lähtisin vaikka 'vain' Saksaan.

Tässä siis katsellaan ja odotellaa että pääsen hakemaan stipendejä. Jollen vaihtariksi pääse niin keskityn sitten seuraamaan muiden vaihtareiden blogeja ja kirjoittelen ensi kesän työleiristäni Saksassa, senioriprotusta ja mahdollisista muista ulkomaanmatkoista ja Suomiroundtripeistä. Kaikesta ei-niin-jännittävästä siis, mutta pointtina kuitenkin se että tämä tyttö aikoo nähdä maailmaa (vaikka sitten vain Suomen kolkkia jollei muuhun aukea mahdollisuutta!) ja siitä maailmannäkemisestä tämä blogi tulee kertomaan.




Tää oli tällainen tylsä & sekava alkupäivitys, mutta asian edistymistä ootellessa!

<3' Laura